top of page

OLEN PARO, KUINKA VOIN AUTTAA?

Paro-hyljerobotti

 Lähde: Innohoivan nettisuvut

Hoitoalan ammattilaisilla näyttäisi olevan hyvinvointiteknologian ratkaisuista eniten käyttökokemusta hyljerobotti Parosta. Parostakin kokemuksia on kertynyt silti vain pienelle osalle heistä. Kokeilussa hoitajat ovat kuvanneet Paron helpottaneen työtä ja vähentäneet työtaakkaa kaikissa asiakasryhmissä. Positiivisia käyttökokemuksia on saatu erityisesti iäkkäiden muistisairaiden hoidossa mutta myös lastern sairaalassa, puheterapiassa, päiväkodissa, kehitysvammiasten- ja autististen lasten hoidossa.

Paron pääasiallisena tehtävänä on herätellä käyttäjäänsä vuorovaikutukseen reagoimalla ääniin ja kosketukseen. Näin Paro antaa käyttäjälleen hoivaa ja mahdollisuudrn hoivata. Hoivaaminen taas on avainsaemassa elämän merkityksellisyyden tunteen kannalta. Paron on havaittu rentouttavan, lievittävän ahdistusta, auttavan ilmaisemaan tunteita ja rohkaisevan puhumattomia puhumaan. Erityisesti tarpeelliseksi se on koettu henkilöiden kanssa, joilla on kommunikaatiovaikeuksia tai sairauteen liittyviä käytösoireita. Paron on esimerkiksi havaittu lisäävän ja syventävän iäkkäiden keskinäistä vuorovaikutusta ja olleen avuksi sairaanhoidossa. Lisäksi hoitajat ovat kokoeneet löytäneensä yhteyden sulkeutuneesen vanhukseen, jolloin he ovat saaneet uutta tietoa hoidettavastaan. Samanlaisia kokemuksia on kuvattu myös sulkeutuneiden lasten hoidossa.

 

Pari helpottaa levottomuutta ja rahoittaa. Näin ollen paro on toiminut ainakin oivana apurina hoivakodissa muistisairaan käytösoireiden ja päiväkodissa yhteisen ruokailuhetken rauhoittajana. Paroa on käytetty yksilö- ja ryhmätilanteissa, esimerkiksi toiminnallisten hetkien avaamisessa. Innohoiva tarjoaa Paron lisäksi läsnäoloterapiaa, jota voidaan toteuttaa ammattitaitoisen ohjaajan kanssa. 

 

Selvitystyötä luvassa. Paro ei kuitenkaan korvaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä, vaan auttaa heitä keskittymään oleelliseen ja parantamaan työn laatua. Paron vaikutuksia voidaan mitata asiakkaiden hyvinvoinnin ja henkilökunnan jaksamisen kautta. Vaikka Parosta on pääasiassa vain positiivisia kookemuksia, Paron vaikutusten raportointi on vielä yleisellä tasolla. Kun tieteellisissä tutkimuksissa on mitattu ainoastaan käyttäjien positiivisia tunteita, myös tavanomaiset pehmolelut ovat yltäneet yhtä hyviin tuloksii. Yksityiskohtaisempaa selvitystyötä aiheesta siis vielä tarvitaan, jotta kaikki Paron tarjoamat mahdollisuudet voidaan tulevaisuudessa hyödyntää.

Omnian asiantuntijat ovat lähiaikoina toteuttamassa Roboreel-hankkeessa Paro-hyljerobotin kokeilua hoivakotiympäristössä. Kokeilun tavoitteena on saada palvelukodille kokemuksia siitä, kuinka vanhukset kokevat Paron. Lisääkö se vanhhusten hyvinvointia ja mahdollisesti tätä kautta vapauttaa henkilökunnalta aikaa muihin tehtäviin. Kokeilun kokemuksista voit lukea myöhemmin Roboreel-hankkeen blogista, myös täältä Robologista.

Lähteet:

 

Hirvasnoro Tarja 2018. Olet sinä söpö vekotin!” Robotti Paro hoivaa vanhuksia, mutta mitä tekee Pepper? Kodinkuvalehti 1/2018. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/olet-sina-sopo-vekotin-robotti-paro-hoivaa-vanhuksia-mutta-mita-tekee-pepper

 

Hämäläinen Jukka 2018. Robottihylje ui päiväkodin arkeen – rauhoittaa ruokahetket ja opettaa hoivaa lapsille. Helsingin uutiset. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/623627-robottihylje-ui-paivakodin-arkeen-rauhoittaa-ruokahetket-ja-opettaa-hoivaa-lapsille

 

Junnila Anna & Skantsi Noora 2015. Paro- hyljerobotti erityislasten tukena. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutus.

Kazuyoshi Wada, Takanori Shibata & Yukitaka Kawaguchi 2009. Long-term Robot Therapy in a Health Service Facility for the Aged  – A Case Study for 5 Years.

Onkamo Virve 2016. PARO-hyljerobotti ikääntyneen muistisairaan hoidon ja toimintakyvyn tukijana. Lapin ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma

Ruotsalainen Suvi 2014. Työntekijöiden kokemuksia PARO-hyljerobotin käytöstä muistisairaiden ryhmäkodeissa ja päivätoiminnassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaali- terveys- ja liikunta ala.

Shibata Takanori 2012. Therapeutic Seal Robot as Biofeedback Medical Device: Qualitative and Quantitative Evaluations of Robot Therapy in Dementia Care.

Jenni Nurmisto

Kirjoittaja: Jenni Nurmisto työskentelee hoitotyön opettajana Omniassa.

Julkaistu 30.11.2020

bottom of page